Nollaultra

Nollaultra takana ja kaikki näyttäisi olevan ok. Jännitti kyllä kovasti ennen ultraa, mutta kun juttelin lääkärille oireettomuudesta, hänkin vaan totesi ettei sitä voi varmuudella etukäteen tietää miten kroppa tulee reagoimaan jarrupistokseen (tai hormonihoitoihin yleensä). Joskus oireilee enemmän, joskus vähemmän. Limakalvo oli 5 mm ja kummallakin puolella näkyi rakkulan alkuja, kaikkineen yhteensä parikymmentä. Kuulemma oikein aktiivisen näköiset munasarjat. So far so good.

Illalla alkaa Puregon, tämän päivän annos on 200 ja siitä eteenpäin 150. Juuri ennen seuraavaa ultraa stimulaatiolääkkeeksi vaihtuu Menopur. Primaspan alkaa tänään, kortisoni sitten viikkoa ennen siirtoa. Lääkäri kehotti meitä miettimään myös alkiokuoren avausta, joka voitaisiin tehdä tuoresiirron yhteydessä. Kun tämä on mahdollisesti se meidän viimeinen hoito, sitä kannattaa kuulemma nyt kokeilla. Mitään haittaakaan siitä ei kuitenkaan ole. Täytyy varmaan ottaa google taas avuksi ja vähän etsiä kokemuksia tuosta alkiokuoren avauksesta. En ole siitä paljoakaan kuullut, enkä törmännyt siihen kovin usein edes nettikeskusteluissa. Hoitajan kanssa puhuin myös siitä että tuleva punktio pelottaa. Siitä viimeisimmästä kun ei jäänyt kovin mukavia muistoja... Hoitaja aikoi kirjata asian ylös ja kehotti myös muistuttamaan asiasta jatkossa, niin osaavat sitten varautua mahdollisimman hyvin. Siitä tuli itsellekin parempi mieli, ehkä siitä punktiosta selvitään tälläkin kertaa. Mitähän sitä vielä... Vaikka tämä on tavallaan jotenkin niin tuttua, niin silti vatsanpohjalla on perhosia. Ei voi tietää mitä seuraavat viikot tuo tullessaan.