Uusi rumba

Huomenna 0-ultraan. Vaikka noita sivuoireita on Procrenistakin tullut, niitä on silti vähemmän kuin mitä tuli Suprecurista vuosi sitten ja pelottaakin, että onko se piikki toiminut niinkuin olisi ollut tarkoitus. Ja muutenkin arveluttaa että voiko yksi pistos toimia vielä seuraavat pari viikkoa, Puregonin ohella..?? Sumut sentään jatkui pienemmällä annoksella myös pistosten ajan, mutta nyt ei varmaan ole tulossa enää mitään lisäjarrua. Tai no huomennahan se sitten selviää. Kuin tietysti myös se, että voidaanko nuo Puregonit ylipäätään aloittaa.

Pitäisi varmaan kaivella klinikalta saatu sininen pussukka kaapista ja vähän kertailla kynän käyttöä. Ehkä pyydän hoitajaa vielä näyttämään miten jatkossa toimitaan, ettei tarvi sitten kotona pähkäillä. Vaikka tämä nyt pitäisi olla ihan tuttua juttua, niin silti kyllä vatsan pohjalla on perhosia. Tässä sitä nyt taas ollaan, lähdössä (tai jo lähdetty) uuteen pyöritykseen. Pelottaa sekin, että ollaanko tässä oikeasti valmiita siihen rumbaan, mikä on edessä. Jos vain olisi ollut mahdollista, niin jollain tavalla olisi ehkä ollut helpompi lähteä uuteen hoitoon viime vuonna heti kolmannen PAS:n jälkeen, ehkä kaikki olisi silloin mennyt ihan rutiinilla. Nyt on ollut monta kuukautta aikaa odottaa ja miettiä. Nyt vihdoin uusi mahdollisuus on (toivon mukaan!) ihan kulman takana ja tällä hetkellä ainakin tuntuu siltä että tästä on rutiini todella kaukana.