Eka kontrolliultra käyty ja vähän voi huokaista. Lääkäri löysi useampia n. 10 mm kokoisia rakkuloita, aika tasaisesti molemmista munasarjoista. Hyperistä ei pitäisi olla vaaraa, kunhan muistan edelleen veden juonnin.
On se jännä kuinka eri lääkäreillä on erilaiset mielipiteet asioista. Tämä hoito tosiaan tehdään yksityisellä ja nollaultrassa kävin poikkeuksellisesti toisella lääkärillä (samalla klinikalla tietty kuitenkin), kun oma oli tuolloin hiihtolomalla. Oma lääkärini jutteli jo syksyllä siitä, että tulevaan hoitoon otetaan avuksi primaspan, vaikka sen hyödystä ei hurjasti todisteita olekaan. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin primaspan eroaa minidisperiniistä sikäli että se liukenee vasta suolistossa ja olisi sen vuoksi vatsalle ystävällisempää. Sittemmin meillä hoito kuitenkin muuttui lyhyestä pitkäksi enkä huomannut enää kysyä missä vaiheessa primaspan aloitetaan pitkän kaavan hoidossa (lyhyessä olisi aloitettu samaan aikaan pistosten kanssa). Nollaultrassa kysyin tuolta toiselta lääkäriltä, että milloin nyt sitten aloitan ne primaspanit. Tämä olikin sitten sitä mieltä, ettei niitä kannata aloittaa ollenkaan kun ei niistä hyötyä ole kuitenkaan. Asia jäi kuitenkin kaivelemaan ja kotona mietin että kysyn vielä omalta lääkäriltä tästä. Tänään kun juttelimme asiasta, hän sanoi että ihan hyvin voin ne aloittaa. Kun ei niistä mitään haittakaan voi olla, kunhan jätän sen punktiopäivänä väliin. Että näin. Ekan tabletin nappasinkin kotiuduttani klinikalta.
Kysyin tänään myös kortisonista, kun netin ihmeellisessä maailmassa olen törmännyt siihenkin näiden hoitojen yhteydessä. Kortisonia voidaan kuulemma harkita tukihoidoksi silloin jos taustalla on autoimmuunisairautta, itsellä tai suvussa. Sattuneesta syystä minun kohdalla kortisoni olisi siis hyvinkin paikallaan, vaikka senkin konkreettiset hyödyt ovat näiden hoitojen tukemisesssa vielä ilmeisesti hieman kyseenalaiset. Lääkäri oli ehdottomasti kortisonin kokeilemisen kannalla ja hyvä niin. Kortisoni aloitetaan viikko ennen siirtoa ja ultran perusteella lääkäri määritti aloituspäiväksi ylihuomisen. Sekä primaspan että prednisolon otetaan aamulla ja kortisonia menee 5 mg tabletteja neljä kerralla, siirron jälkeen annos pienenee (hieman jäädään vielä jälkeen ms:n pulssihoidosta johon neurologi mulle kirjoitti reseptin vuosi sitten, siinä annostus olisi ollut 40 mg tabletteja 15 kpl kerralla, viitenä päivänä peräkkäin...). Kortisonilla tosin on omat ikävät lisänsä kun yöunet voivat kärsiä ja ruokahalu kasvaa, mutta tässä tilanteessa haluan ehdottomasti kuitenkin kokeilla (tai kokea) mitä tuleman pitää. Jos siitä olisi edes hitunen hyötyä, niin ehdottomasti se on kokeilemisen arvoinen. Ms:n pahenemisiin olen kolmesti saanut kortisonipulssin suoraan suoneen ja silloin on todella saanut tuta nuo sivuvaikutukset, mutta nyt annos kuitenkin sen verran pieni että eiköhän noiden kanssa pärjää. Melkoinen lääkecocktail kaikkinensa kumminkin.
Perjantaina katsotaan seuraavan kerran tilannetta ja lääkäri päättää punktiopäivän. Tämä lähteekin taas täyttämään vesipullon ja ottaa kaveriksi vielä pullon bonaquaa. Näillä eväin eteenpäin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti