Hyrrrr

Tänä aamuna olisi kyllä tehnyt mieli jäädä suosiolla sisätiloihin ja mieluusti vielä peiton alle, lämpö(?)mittari näytti aamulla lukemaa -28. Siihen kun laittaa päälle vielä inhottavan viiman, ei ulkoilma hirveästi houkuttele. Vaan minkäs teet, koiruus oli käytettävä aamulenkillä ja sitten piti vielä raahautua klinikalle ultrattavaksi. Miehellä on liukuva työaika ja työnkuva muutenkin sellainen että pääsee useimmiten mukaan, mutta tänään suuntasin vaihteeksi klinikalle yksin. Onneksi täälläpäin on julkista liikennettä niin pääsin suurinpiirtein sulana klinikalle ja takaisin kotiin. Michelin-ukoksi pukeutuminen kannatti. :)

Niin se ultra. Kasvua oli tapahtunut, mutta useimmat munarakkuloista olivat 11-12 millin luokkaa. Sain sitten ohjeeksi pistää tänään Menopuria isomman annoksen (225IU), millä pyritään herättelemään noita pienempiä niin ehtivät kasvaa riittävästi. Huomenna ja ylihuomenna on sitten taas 150IU annos. Irrotuspiikki Gonapeptylin pistän maanantai-iltana ja punktio on keskiviikkona. Viime hoidossa punktiota edeltävä päivä oli aika tuskainen ja lääkäri ehdotti nyt sitten tuota Gonapeptyliä irrotuspiikiksi ettei olo menisi tällä kertaa yhtä tukalaksi. Se kun ilmeisesti aikaansaa luonnollisemman lh-huipun (tjsp) ja sitä kautta voisi tehdä olon siedettävämmäksi kuin Pregnyl, joka sitten pistetään vasta punktiopäivänä klinikalla.

Olo jo aikasta turpea; vatsa tuntuu pinkeältä, kävellessä tärähtelee ikävästi ja nivusten seudussa kiristelee. Kuulostaa ehkä hassulta, mutta muutenkin tuon vatsanseudun tavallaan tiedostaa koko ajan. Punktio pelottaa kyllä, mutta kaipa siitä jotenkin selviää. Otin pelon puheeksi lääkärin ja hoitajan kanssa, jotka miettivät muutosta esilääkitykseen ja muutenkin kyllä ottivat asian omakseen. Olen jossain vaihessa varmaan jo ylistänytkin klinikan henkilökuntaa, mutta teen sen taas kerran. Lääkärini on aivan mahtava tyyppi, jos se vain on mitenkään mahdollista niin haluaisin käydä hänen vastaanotollaan hoitojen jälkeenkin, ainakin toistaiseksi hänellä on vastaanotto myös yhdellä kaupungin lääkäriasemista. Samoin hoitajat ovat ihania, itselle tulee tunne että he elävät täysillä mukana näissä hoidoissa, tsemppaavat ja toivovat onnistumista.

Paljon lepoa ja juotavaa, siinäpä se lähipäivien ohjelma taitaa olla. Meillä on jääkaapissa vielä glögiä, joulun jäljiltä varmaan parikin purkkia. Taidan käydä lämmittämässä kupillisen, nyt tekee mieli jotain lämmintä.